Ajattelin kirjoittaa ystävyydestä ja läheisistä ihmisistä ja siitä, mitä he merkkaavat minulle.. Ihan näin aluksi, tähän ei tuu mitää kuvia ja kirjoitusvirheitäkin saattaa olla ku iPadilla kirjoitan.

 Jokainen ihminen tarvitsee ystäviä, edes yhden ainoan jolle uskoutua ja kertoa vaikeimmatkin asiat. Jokainen ihminen Pitää hyväksyä sukupuolta, ikää, seksuaalisuutta, uskontoa tai vaikkapa ihonväriä katsomatta. Jokainen pienikin ele, olipa se sitten tervehdys, hymy tai vaikkapa ystävällinen sana voi pelastaa ihmisen päivän ja saada hänet heti paljon iloisemmaksi!
Mutta samaten myös vihaiset tai epäluuloiset katseet, seläntakana puhuminen tai ulkopuolelle jättäminen tekevät yksinäisen ja ujon päivästä yhtä helvettiä!
Ajattele seuraavalla kerralla kun näet jonkun yksin istumassa, että vilkuiletko oudosti saaden ihmisraukan mielen pahemmaksi vai suolalla hänelle edes pienen hymyn tuoden päivään heti piristystä. Sitten omiin ystäviin. Minulla on kyllä ystäviä ja hyviä kavereitakin paljon,mutta yksi on ylitse muiden <3. En jaksaisi olla näin pirteä ja iloinen muille, en jaksaisi herätä aamulla sängystä ylös enkä käydä koulua, treenaamisesta puhumattakaan! Myös riidat ja erimielisyydet kuuluvat hyvään ystävyyteen. Se tarkoittaa että uskaltaa olla oma itsensä ja näyttää tunteensa toiselle. Mutta riidat pitää sopia mahdollisimman nopeasti, eikä mennä pahalla mielellä nukkumaan, sen olen oppinut.

Tiesithän sinä sen, että sinusta kovasti iloitsen 
ja että olet minulle tärkeä ihminen.
Tiedätkö myöskin sen, että usein sinua lämmöllä ajattelen
ja yhteisiä hetkiämme muistelen.
Arvaat kai sinä sen, että koskaan sinua unhoita en,                                     
sinä ystävä kultainen.